Puolet osista tosin paloivat mustiksi, (Mutta kukaanhan ei sitä oikeasti huomaa, kiitos tomusokeri-vesi -mössölle.) karkkeja ei harmillisesti ollut (Paitsi vuonna 1994 vanhentuneita ranskanpastilleja, jotka jätettiin suosilla pussiin vanhenemaan vielä hieman lisää.) ja Tommin sormi paloi sulaan sokeriin.
Niin, sen hypotenuusan pituuden tarvitsin tornijen kattojen palojen kokoa suunnitellessani. Siitä huolimatta mikään paloista ei luonnollisestikaan ollut oikean kokoinen tai edes muuten sopiva. Koristelun jälkeen lopputulos oli kuitenkin suht. siedettävä, ja eikä koko projektiinkaan mennyt kuin reipas kuusi-tuntinen. Kai tähän suoritukseen täytyy olla tyytyväinen.
Mitä tykkäätte? Oisko vaikka arkkitehdin tai kirvesmiehen ura sopiva vaihtoehto?
Ja jea, huomenna jouluaatto! Poikkean perinteestä, enkä vietäkään kotijouluaattoa, vaan jään tänne Tommille. Joulupäivänä voisi sitten hipsiä kotiin, mikäli tuo ulkona riehuva lumimyrsy ei ole tukkinut tietä perille!
Ihanaa Joulua kaikille!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!