Sotalesken Päiväkirja 22. elokuuta 2010

Tommi kävi uskomattoman pitkällä kahden kokonaisen päivän (ja puolikkaan) lomalla! Parhaana tyttöystävänä menin tietenkin junalle vastaan, keskellä yötä. Siis kävelin. Ainakin kaksi kilometriä ja ulkona oli ainakin melkein pakkasta. Ajattelin, että on söpöä istua siellä odottamassa noin viisi minuuttia ja olinkin lopulta jopa kymmenen minuuttia etuajassa, mutta juna oli jo tullut. Siis pyytäisin nyt kiinnittämään erityistä huomiota edelliseen lauseeseen. "Olin kymmenen minuuttia etuajassa, mutta juna oli jo tullut." En olisi uskonut kirjoittavani vastaavaa edes villeimmissä kuvitelmissani, mutta niin vain kävi. Romanttinen suunnitelmani ei toteutunut ja näytin varmaan enemmän järkyttyneeltä kuin ilahtuneelta kun melkein kirjaimellisesti törmäsin Tommiin asemarakennuksen nurkalla. (Ja siis uskomatonta, että sen kerran kun VR on ajoissa, niin se pilaa silti minun suunnitelman.)

No, toivuttuani junajärkytyksestä muistin lopultakin ilahtua siitä, että nähtiin taas, ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon. 

Viikonloppu oli ihan mahtava. Voisin kirjoittaa tähän, että tehtiin kaikkea ihanan romanttista, kuten esimerkiksi jotain vaahtokylpyjä ja tunnelmallisia kynttiläillallisia ja sitten vaikka ruusujen terälehtiä sängyllä, mutta ei menty ihan noin romanttisella kaavalla. Jotain kuitenkin eli kaikkein romanttisinta oli ehkä leffailta. (Menee niukasti ohi vessan seinän ostosta.) Tommi meni leffateatteriin katsomaan jotain mättöä kavereittensa kanssa ja minä katsoin kotona The boy in the striped pyjamas ja itkin vähän. Sitten odotin, että Tommi olisi tullut kotiin juuri sillä pahimmalla märinän hetkellä ja pyyhkiny kyyneleet, mutta ei se tietenkään tullu, kun se sen oma leffa oli vielä kesken.

No oli meillä oikeesti sitten sentään yhteinen saunailta. Lämmitettiin se sauna tosiaan ekaa kertaa muuton jälkeen. Lauteetkaan ei ihan romahtanut, vaikka ensin vähän pelättiin, että ei huono viikonloppu ollenkaan!