Valitusta koko vuoden edestä

Varoitus! Jos et halua lukea jäätävää valitusta ja jos et kaipaa itkupotkuraivareita, niin skippaa tämä postaus! Nyt nimittäin tulee ja kovaa...

Nyt minulla räjähtää pää ihan justiin! Nukuin viime yönä ehkä kuusi tuntia. Kuusi. Tuntia. Ja hei haloo, oon lomalla ja nyt ois ihan kiva levätä. Lisäksi oon metästäny minun villatakkia nyt viikon ja kun lopulta olin saamassa sen, niin homma veti melko rankasti takapakkia. Kävin viikko sitten pyörähtämässä kavereiden kanssa ulkona. Se ainoa kerta kun ikinä lähen mihinkään. Ja sitten yhdestä paikasta poistuttuani huomaan, että oho, jätin villatakin sinne. No, menen kysymään kyseistä neuletta, mutta sitä ei enää löydy. No, ei voi mitään, ajattelen. Tuttu portsari, jolta sitä villatakkia kysyin, laittaa kuitenkin seuraavan päivänä viestin, että siellä onkin yks tuntomerkkeihin vastaava villatakki. Ilmoitan sitten, että hyvä, tulen itse hakemaan tai laitan kaverin asialle, jos ei ole asiaa sinne päin.

No, nyt yks kaveri sitten lupas hakea sen sieltä, että onpahan ainakin sillä kaverilla paremmassa tallessa kuin siellä narikassa. Ylläripylläri, sieltä tulikin viesti, että eivät anna mitään ilman narikkalappua. Siis anteeksi mitä?! Minulla kun ei koskaan ole ollut mitään narikkalappua siihen hemmetin villatakkiin, koska se jäi sinne paikalle, missä istuttiin. Eli jos siis hukkaan vaikka laukkuni, niin en saa sitä sieltä ilman narikkalappua, vaikka kuinka pystyisin todistamaan sen omakseni?! Ilmeisesti joudun nyt ajelee yhden hemmetin villatakin takia puolen tunnin päähän selvittää tätä tilannetta. Eipä kauheesti nappais ja tekis melekeen mieli unohtaa koko villatakki, mutta periaatteesta.

No, yritin jo eilen saada jotakuta kaveria kiinni, että olisin sen hemmetin villatakin sieltä hakenut itse ja samalla moikannut ihmisiä, mut ilmeisesti Kajaanilla ei oo enää tarjota yhtäkään ihmistä minulle seuraksi. Kaikki oli jossain Timbuktussa tai grillijuhlissa (J, tässä ei nyt oo sitten mitään henkilökohtaista, jotain tekstiä piti keksiä...) En jaksa alottaa tuota samaa kierrosta läpi tänään, että jos joku nyt sattuis olee vapaa ihan vaan minua varten. Ja en tiijä, että uskallanko ees istua tässä mielentilassa auton rattiin...

Ja sitten mistä tää kaikki nyt purkautu tänne blogiin. Menin aamun aluksi sähköpostiin, jossa oli ilmoitus PhotoBucketilta, että oon ylittäny jonku %"&¤? latausrajan ja minun kuvat on piilotettu lähes kuun loppupuolelle saakka. Siis anteeksi nyt mitä?! Koko blogi on sitten pimeenä tästä postauksesta alaspäin, oon siitä pahoillani. Tästä eteenpäin en kyllä lataa enää yhtäkään kuvaa tuonne, ihan vaan kostoksi kaikesta tästä, mitä oon joutunu kokemaan elämäni aikana.

Koska täysin kuvattomat postaukset on niin ankeita ja tää postaus oli pakko tehä oman mielen keventämiseksi, niin heitän tähän nyt eilisiä, kaikin tavoin epäonnistuneita kuvia minun shortsituunausprojektista. Jeps, eli kyseessä oli tuommoset ikivanhat vihreät (?) farkut, joissa oli suorat (siis ei levenevät eikä pillit) lahkeet ja etureidessä sitten vielä semmonen huomion siihen reiteen vetävä tasku. Ratkoin sen sitten veke ja pätkäisin lahkeet irti. Ja kannatti tosiaan ottaa lopullinen kuva sadan metrin päästä niin, että noi housut ei nyt ees näy kunnolla.

Minä oon nyt puhunu, kiitti ja anteeksi!

P.s. Mitä hyviä ilmaisia kuvapankkeja suosittelisitte tuon PhotoBucketin tilalle? Picasa on ollut käytössä ja senkin rajat alkaa täyttyä.

EDIT: Onhan tuolta näköjään tullu varotusta tuosta ylilataamisesta, mutta se on menny suoraan roskaposteihin. Voi elämä...