3. joulukuuta 2012

Joulu, oon täällä!

Vaikka oon sallinu itseni lipitellä glögiä jo marraskuun puolesta välistä saakka ja aurajuustopipareitakin oon syöny salaa jo muutaman, niin joulutorttujen teon suhteen oon ollu ehdoton. Vasta joulukuun eka päivänä! Tosin tää hommahan sitten vähän kosahti, kun hoksasin sen ekan päivän jotenki viiveellä ja en enää illalla alkanu leipomishommiin, koska koin sen liian riskialttiiksi puuhaksi noin ennen töihin lähtöä toteutettavaksi. Onneks kuitenkin toinen päivä elikkäs itse asiassa eka adventti sattuikin sitten olemaan vapaa päivä.


Minun tuo torttu on näköjään vähän säälittävän näköinen... Meillä perusnuukanan kainuulaisena äiti on opettanu kaulitsemaan sen torttutaikinalevyn pitkäksi niin, että siitä tulee vähintään kolme torttua. Mutta eipähän oli ihan niin huono omatunto, kun on vetänyt pellillisen nuita torttuja. Otin kaveriksi vielä mukin glögiä ja aj-pipareita, mutta jotenki tästä puuttui se lopullinen juttu.

Muuten oon ollu kyllä aivan superlaiska, ja tosiaan, aivan joulufiiliksetön. Vaikka minulla on joulukalenteri, pitkästä aikaa! Edes tuo lumentulo ei nyt synnyttänyt mitään "omgomgomgjouluuu" -tunteita. Yritin korjata tilannetta kävelemällä tänään yhden omakotitaloalueen poikki. Semmoisen, mikä on täynnä rintamamiestaloja ja jokaisessa ikkunassa on kynttelikkö ja portin pielessä roikkuu lyhty. Tiedättehän? Mutta ei. Nostin pari joululyhtyä kaapin perältä olohuoneen puolelle ja yritin keksiä jotain paikkaa minun joulupalloille, mutta tyydyin vain toteamaan pallojen sijainnin kaapissa ja unohtamaan ne sinne.


Normaalisti ootan kovasti, että on laillista alkaa soittaa joululauluja, mutta tänä vuonna yritän vältellä avaamasta Spotifya, ettei sieltä pomppaa silmille se jokavuotinen joulubiisilista. En oo nyt yhtään semmosella tuulella! Apua, mikä minua vaivaa?! Ehkä kokeilen käydä jossain marketissa tms., jossa joululaulut raikaa. Ehkä löydän sen jouluoloni sitä kautta. Vihaan siis tilannetta, jossa hikoilen marketissa kulkusten tahtiin tuhannen muun ihmisen kanssa, mutta se vaan on niin iso osa joulua.

Ei vaan nyt keksin! Normaalisti oon tuossa tilantessa jo marraskuun alussa, mutta tänä vuonna oon missannu koko markettijoulun. En tiijä, onko tää Oulu vaan jotenki tosi synkkä kaupunki joulun suhteen vai enkö oo vaan käyny missään isommassa kaupassa ostoksilla hetkeen... Ehkä korjaan tilanteen ja meen huomenna ottamaan osumaa tuonne lähi-Prismaan!

Tai ehkä joulu ei vaan oo tietoinen, että oon muuttanu, eikä nyt löydä tänne uuteen osoitteeseen...

2 kommenttia:

  1. Mahtava nuukailuvinkki tuo kauliminen! :D Itsehän ostin ekan glögilitrankin jo lokakuun lopulla..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, meillä päin kyllä tuo nuukailu hallitaan. (Äiti tosin on sitä mieltä, että tuo kaulitseminen vaan helpottaa syömistä, mikä on kyllä aivan tottakin, kun ne sakarat ei oo niin paksuja.)

      Poista

Kiitos kommentistasi!